Eläinpotilaan rauhoittaminen ja anestesia
Osa lemmikillesi ehkä tehtävistä tutkimuksista, kokeista, näytteenotoista tai hoitotoimenpiteistä saattaa edellyttää ns. rauhoittamista.
Osa eläinpotilaista voi olla myös kovin peloissaan tai jopa niin aggressiivisia, että rauhoittaminen on tarpeen toisaalta potilaan oman olon helpottamiseksi ja toisaalta tehtavän toimenpiteen onnistumiseksi.
Rahoitusaineita on nykyisin lukuisia erilaisia. Usein käytettävä rauhoite on mahdollista kumota hoito-/tutkimustoimenpiteen jälkeen -ja lemmikkisi kävelee omin jaloin ulos klinikalta ja on jo samana päivänä täysin oma itsenä. Mikäli rauhoitteen vaikutusta ei kumota, on potilaan annetteva herätä rauhassa kotona. Toipumisaika on yksilällinen, mutta periaatteessa lemmikkisi on täysin toipunut vasta monen tunnin kuluttua, ehkäpä vasta seuraavana aamuna.
Valmistautuminen
älä tarjoa sille vettä tai ruokaa ennenkuin se on täysin oma itsensä. älä yritä väkisin viedä sitä ulos iltapissalle. Vahinkoja voi sattua, mutta tämä annettakoon anteeksi. Valvo, ettei se telo itseään yrittäessään nousta yläs tai horjahdella perässäsi keittiään portaista puhumattakaan. älä jätä sitä yksin, älä naura sen humalaista muistuttavalle olemukselle -mutta älä myöskään käy säälittelemään sitä! Lemmikkisi ei oikein ymmärrä mistä on kyse ja jos Sinä säälit sitä, sen täytyy siis olla jotain kamalaa... Anna rauhoitteesta heräävälle lemmikillesi rauhallinen, turvallinen ja lämmin koti-ilta Sinun seurassasi heräillä.
Kuulet ajanvarauksen yhteydessä, jos lemmikkisi todennäisesti tullaan rauhoittamaan ja saat ohjeet mahdollisesta ruokaja/tai vesipaastosta ennen klinikalle tuloanne. Noudata saamiasi ohjeita tarkoin ja kerro pelisäännät myös muulle perheellenne - yksi nälkäinen ilta ei ole ylivoimainen läpivietäva, vaikka lemmikkisi vakuuttaisi Sinulle kuinka omaavansa ihan terveen nielun!
Anestesia, potilaan nukuttaminen, on tarpeen erilaisissa kirurgisissa toimenpiteissä. Leikkaushoitoon eläinpotilas tuodaan n. puoli tuntia ennen varsinaista leikkausta -ja jälleen on edelllnen ilta ollut paaston aikaa sille. Lemmikillesi annetaan ensin ns. esilääkitys, jonka tehtavänä on rentouttaa ja rauhoittaa potilas. Sitten potilas saa varsinaisen narkoosiaineen suoraan suoneen ja se myös hengittää leikkauksen ajan narkoosikaasuja ns. intubaatioputken avulla.
Itse operaation aikana potilaan hyvinvointia, ruumiintoimintoja ja narkoosin syvyyttä tarkkaillaan koko ajan (pulssiseuranta, happimittaus punasoluista, tiputushoito) kuten ihmistenkin leikkaushoidossa.
Narkoosista ei potilasta voi herättää kuten rauhoitteen psalta usein tehdään. Nukutuksesta herätään kukin omaa yksilöllistä aikatauluaan noudattaen ja lemmikkisi pääseekin mukaasi kotiin vasta, kun olemme klinikalla valvoneet operaation jälkeisen heräämisen sujuvan ongelmitta.
Herääminen
Nukutuksesta heräilevä eläinpotilas on ruumiilämmöltään normaalia alhaisempi ja sillä voi olla viIunpuistatuksia. Varaa talvella jo autoon lämmin matkahuopa potilasta kotimatkalla peittämään ja kanna toipilaasi kotona lämpimään, kuivaan ja vedottomaan paikkaan. Aseta se matolle tai petilleen kyljelleen ja katso, että hengitystiet ovat auki ja kieli ulkona suusta. Eläinpotilas ei narkoosista heräillessäan heti hallitse liikkeitään eivätkä virtsarakon ja suolen sulkijalihakset toimi heti normaalisti. Tahottomia vahinkoja voi siis sattua sisätiloihin. äla jätä sitä yksin, vaan anna sille mahdollisuus heräillä rauhassa tutussa ympäristässa ja valvontasi alaisena. älä säikähdä, jos koirasi yskiskelee heräillessään. Leikkauksen aikaiset nukutuskaasut annetaan nk.intubaatioputkea pitkin henkitorveen ja siksi sen kurkku voi olla hetkellisesti hiukan ärtynyt ja yskittävä.
Jokainen leikkauspotilas saa klinikaltamme kirjalliset jatkohoito-ohjeet, joista käy ilmi niin koiran juottamista, syöttamistä, liikuttamista kuin Iääkehoitoa ja jälkitarkastuksiakin, kontrollikäyntejä klinikalla, koskevat seikat.
ELL Eva Einola-Koponen
www.koirakissaklinikka.fi