Eläintarha keskellä kaupunkia - Möllykät hellyyshepuleissaan -

Maria Laamanen on eläinihminen henkeen ja vereen. Kissat, koirat ja hevoset täyttävät Marian päivät aamusta iltaan. Jossain kaiken sen karvaisuuden
keskellä, Maria ehtii vielä opiskelemaan prosessitekniikkaa. Viimevuosituhannen viimeinen Suomen neito hoitaa omat ja tuttujen eläimet.

Aurajoen rannoilla, uudessa kerrostalossa asuu Maria Laamanen siskonsa, kahden kissan ja koiran kanssa. Eteisessä tulee pari kappaletta mäyräkoiria vastaan, toinen on oikea eläin, toiseen pyyhitään jalanpohjat.
Iloinen pikkukoira Tarmo kipittää vastaan ja hyppää syliin. Sen omistajat ovat Englannissa ja se on Laamasilla pitempi aikaisessa hoidossa.

- Sulla on nyt syli varattu, muuten Dali olisi siinä jo. Kun tulee vieraita se on ensimmäisenä sylissä, eikä siitä pääse eroon kovin helposti. Ja jos on vielä joku sellainen vieras, joka ei pidä kissoista, niin kahta kauheammin se kiehnää, sanoo Maria.

Dali on raidallinen iso leikattu kolli, se makaa keittiön tuolilla.
Mustavalkoinen kissa, nimeltänsä Eemeli availee ovien kahvoja mennen tullen. Kerran se avasi ovet rappukäytävään ja naapurin täti kolkutteli makuuhuoneen ovella kissat sylissään. Aluksi syylliseksi luultiin isä Laamasta, mutta kun huomattiin Eemelin mahtavat kyvyt, ei syyllisestä ollut epäilystä. Laamasen siskoksien kotona kipittää kuusitoista eläinjalkaparia ja parvekelasit pidetään tiukasti kiinni.
- Kyl täytyy tosi varovainen olla parvekelasien kanssa. Kissa mahtuu pienemmästäkin välistä ulos, jos se vaan tahtoo. Raisiossa kun asuttiin, niin siellä kissat pääsi vapaana ulos. Sitten kävi niin ikävästi, että Dalilla murtui alaleuka. Sitä oli kai joku potkaissut ulkona. Dali vietiin eläinlääkäriin ja leuka laitettiin kuntoon. Nyt Dali on selvinnyt siitä ja viihtyy sisällä tapahtuneen jälkeen, kertoo Maria, että vanhan kissankin voi opettaa sisäkissaksi.

Maria kutsuu kissojaan helpoiksi möllyköiksi. Ne ovat helppohoitoisia, ovat kiltisti, eivätkä valita.
- Yksi hauska juttu oli sellainen, kun siskoni oli Ranskassa ja etsin kissoille hoitopaikkaa. Tuttuni suostuivat ottamaan Dalin ja Eemelin hoitoon kahdeksi kuukaudeksi. Siitä ei mennyt kauaa, kun he hankkivat kolme omaa kissaa. Kyllä kissamme sitten olivat kiltisti ja asiallisesti, kun halusivat ottaa itselleen kissoja, Maria kertoo.
Vaikka Maria ei enää vaivaa päätään sillä, missäkähän kissat taas luuraavat ja onko niillä kaikki ulkona hyvin, pelätään Laamasilla munuaissairauden periytyvyyttä kissoilla.
- Eemelin äiti kuoli munuaissairauteen. Se kaikki kävi niin äkkiä, viidessä päivässä sen olo heikkeni ja se piti lopettaa. Nyt täytyy käydä tarkistamassa näiden kissojen munuaisarvot. Tautiin on vaikea läytää hoitoja eikä varmaa parannuskeinoa ole, mutta joillain keinoilla tautia voidaan lykätä, aavistelee Maria.
Eemeli, Dali, mäyräkoira Jesse James ja Tarmo tulevat hyvin toimeen keskenään. Koirat lähtevät emännän mukana hevostalleille, kissat hyppäävät tuolilta lattialle ja koti on yksin heidän, vähän aikaa.

Teksti: Leeni Mattila /Kissaposti 5/03

Delivet.net Asiakaspalvelu 010 3961800