DANNY - Koiria jo pienestä pitäen

Ilkka Lipsanen alias Danny on tottunut koiriin jo pienestä pitäen. 
Koiria on tullut ja mennyt, viimeisin oli Dannyn tyttären berninpaimenkoira nimeltään Jackie.

Matka Dannyn luo

Danny asuu Kuusisaaressa, tummassa talossa, jota ympäröi korkea tiiliaita. Ovessa lukee Lipsanen. Ovisummeria painettuani, minulle aukaistaan ovi, Danny seisoo lasioven takana, aukaisee oven, halaa ja toivottaa tervetulleeksi. Otan kengät pois.
- Älä kenkiä ota pois, kävelee ne koiratkin täällä, sanoo Danny.
Tuntuu kiusalliselta kävellä paksujen mattojen päällä lenkkarit jalassa. Kaikki ympärillä on upeaa, Dannyn koti on tyylikäs. Mitään koiran syömiä sohvia tai järsittyjä esineitä ei ole. Siisti koti on nyt ilman koiraa. Jackie kuoli viitisen vuotta sitten. 
- Jos vielä otan koiran, otan niitä saman tien kaksi. Sittenpähän niillä on seuraa toisistaan, tuumii Danny.

Ihmismäinen koira

Le Jackie Björntorp makaa Munkkisaaren pihalla. Hautakivessä lukee:? 
Olit kauneutta ilman turhamaisuutta. Voimaa ilman julkeutta. Rohkeutta ilman julmuutta. Ja kaikki ihmisen hyveet ilman yhtään tämän pahetta?
Jackie oli Dannyn tyttären Heidin koira, Danny oli pappa koiralle. Jackie jouduttiin lopettamaan kahdeksan ja puolivuotiaana, koska sen 
takajalat eivät enää toimineet. Kipu oli valtava nivelissä. Mutta onnellisia päiviä se vietti. Jackie sai olla vapaana pihalla ja sitä rakastettiin.
- Tyttäreni opetti lempeällä kädellä koirasta perheeseen sopeutuvan tyypin. Jackie oli lauman kokoaja. Se murehti poissaolevia ja merkkasi oman reviirinsä, se oli vartijatyyppi. Ennen kaikkea se oli valtavan lapsiystävällinen, haikailee Danny.

Hauska seremonia

Jackie oli viisas koira. Se oppi asiat nopeasti ja oli älykäs. Suihkusta tullessaan Jackie pirskotti vettä ympärilleen, pian se kuitenkin oppi kävelemään ensin ulos ja puristamaan turkkinsa vasta sitten kuivaksi.
- Jackie haukkui naapurin koiria, se oli hauska seremonia, hymähtää Danny.
Jos ulkoa kuului pauketta ja rytinää, Jackien kirsu kostui ja se roikotti päätään. Turvallisin paikka sille oli suihkuhuone, koska siellä oli pimeää.
- Sen opin, että koiralla pitää olla aina mattoalusta. Pelkkä liukas lattia, etenkin pentuna, lipsuttaa jalkoja, tietää Danny.

Eläinmyönteinen lapsuus

Danny on elänyt erittäin eläinystävällisen lapsuuden. Hän eli hevosten, sikojen, lehmien, kalkkunoiden, kissojen ja koirien kanssa.
Dannyn isoisällä oli kartano, jossa oli toistakymmentä koiraa, ajokoirista berhandilaisiin. Danny on siis aika konkari koirien kanssa.
- Ensimmäinen koira oli cockerspanieli Roi nimeltään. Se kuoli rotanmyrkkyyn. Olin silloin pieni poika vielä, sanoo Danny.
Helsingissä Dannyn ensimmäinen koira oli mustavalkoinen tanskandoggi. 
Kerrostalon rappukäytävän rappusista näkyi alas, tanskandogin jalka lipesi jotenkin rappusissa ja se ei enää uskaltanut kulkea niitä pitkin. 
Koira oli iso kannettavaksi ja talossa ei ollut hissiä.
- Sen koiran erikoisuus oli repiä huonekasveja. Se antoi kasveille kyytiä, hauska koira sinänsä, heittää Danny.

Teksti: Leeni Mattila/ Koiraposti 4/02

/*********************************

Copyright Delivet Oy | McAfee SiteAdvisor site report